Translate

perjantai 20. helmikuuta 2015

Pinkki tukka

Moikka!

Kun mennään lähemmäksi kohti kevättä, mulle tulee aina ihmeellinen hiustenvärjäys buumi!
Mulla on myös tänävuonna ensinmäistä kertaa elämässäni tullut pakkomielle värikkäisiin väreihin erityisesti vaatteissa! O_O Whaat? Kyllä, minä tykkään väreistä.

Olen aina tykännyt joko mustista tai punaisista hiuksista. Kaikkein räväkin repäisy oli paloauton värinen tukka. Se sopii mulle kaikista väreistä mitä mulla on ollut kaikkein parhaiten. Nyt kuitenkin mulla on fiilis, että haluan kokeilla jotain uutta, mutta mitä?

Kelasin että mulle ei todellakaan sovi kylmät sävyt, osittain varmaan mun ruskeiden silmien takia. Ruskeasilmäsille sopii usein punaiset ja lämpimät sävyt parhaiten :)
Mutta mikä on lämmin sävy jos kyseessä ei ole punainen?

PINKKI!

Oikeastaan tarkennettuna vaaleanpunainen on se mun uusi päähänpistos. Värjäysprosessi on jo aloitettu hieman räikeemmällä pinkillä.

Halusin aloittaa värjäysprosessin samantein ja aloin huuteleen facebookin kirppari palstalla oisko kellää väriä ylimääräisenä. Tahtoo nyt!!
No yks tyttö kertoi omistavansa n. 3 vuotta sitten avatun purkin, jossa melkein kaikki väri tallella. Miettisin onkohan tuo väri välttämättä kuitenkaan niin hyvää? Ostin sen kuitenkin ja parin vaalennuksen jälkeen pistin värin päähän laimennettuani sitä hoitoaineella, koska olis tullu muuten liian pinkki :) Noh se väri laimenikin liikaa ja mun oranssi väri paistoi alta!!
Voi herra varjele sitä väriä. Oranssi, pinkki, vaaleenpunainen (y) Sateenkaari!


liven pinkki                                Directions flamingo pink--->

Tiedän ettei vaaleat pastellisävyt tartu oranssiin hiukseen. Täytyy olla melkein platinanvaaleat ennen kuin onnistuu (y) Tyhmästä ja kärsimättömästä päästä kärsii koko kroppa tai pistäiskö sanoa hiukset :D

Noh en kestänyt tuota väriä kauaa vaan marssin S-markettiin ja ostin LIVE:n pinkin shokkivärin ja pistin sen päähäni. Okei pakko myöntää, että olen kuullut tuosta väristä aika paljon negaa, mutta pakko sanoo että mulla ainakin toi väri toimi hyvin! Tuli oikein kivan kirkuvan pinkki tukka, toki oranssi paistaa vieläkin hieman läpi.Musta tuntuu, että tämä on kuitenkin liian pinkki mun makuun vaan haluan just enemmän sellaiset pastellin sävyset vaaleanpunaiset hiukset. :3

Värjäysprosessi alkaa tänään, ja mua jo nyt hieman pelottaa mitä tästä tulee. En halua menettää hiuksiani. vaivalla kasvatettu vuosia. Jo tuolla aikasemmalla vaalennuskerralla hiuksista tuli hamppua.
Tämmöinen tuli kampaajalta haettua ja ei maksanut kuin 9,90€ :)
En usko että saan sitä vielä tänään aikaiseksi, koska pitää saaada eka oma tukka vaalenemaan tarpeeksi ja se vie aikaa ellen halua tappaa hiuksiani!
 
Mutta hei kiitos taas kun jaksoit lukea! :)
Oikein hyvää viikonloppua kaikille.
<3Helena



keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Photoshoot in winter wonderland

 Moikkamoi!


Mistäs alottaisin taas kertomaan kuulumisiani. Noh alotetaan siitä, että alan pikkuhiljaa päästä töissä talon tavoille ja työt alkaa sujumaan luonnostaan, MUTTA. Mulla on ollut nyt hirveesti epäonnea mun terveyden kanssa, josta syystä tänne kirjottelukin jäänyt vähälle. Ja kun mulla ei ole läppäriä käytössä, kun menin myymään omani rahan tarpeessa >.<
Mut juu tosiaan oon ollut todella kipeänä useaan otteeseen. Lämpöilyä, kurkkukipua, virtsatietulehdus ja viimeisimpänä mahatauti. Oon koeajalla töissä, joten pelottaa vähän mitä tästä mun sairastelusta tykätään. Toivottavasti saan vielä mahdollisuuden näyttää, että olen hyvä työntekijä ja haluan kehittyä työssäni ja en jättää työkavereita ja pomoa pulaan. :)

Photoshoot in winter wonderland


Olin tuossa 29.1 valokuvattavana, josta taisinkin mainita edellisessä postauksessani :)
Valokuvaajana toimi Toni Manninen jota haluankin kiittää upeista kuvista ja hienosta päivästä! Vaikkakin kylmyys, tuuli ja tuiske teki kuvaus sessiosta hieman haastavaa. <- tästä syystä tulin kanssa kipeäksi (y) Mutta oli sen arvoista :''D haha!





Ehdottomasti pitää kokea uudestaan, mutta mielummin suotuisammissa olosuhteissa! ^_^ Kesällä järven rannalla tai metsässä (y) Vois keksiä myös jonkinmoisen aiheen jokaiseen kuvaukseen. Esim metsässä voisin olla metsien peikko! Tai keiju tai joku taruolento/noita tms. Ja rannalla voisin olla hylje :) haha!

Aina olen viihtynyt enemmän kameran takana, mutta hienoa vaihtelua olla itsekin kuvattavana. :)
Järkkäristäkin jouduin luopumaan tuossa kesällä, että pääsin venäjän reissulle. Tosiaan aika tyhmää sinänsä, kun siellä niitä kuvia vasta olisikin pitänyt räpsiä! :D
Jossain vaiheessa rupean taas harrastamaan valokuvaamista ja laajemminkin vielä. Ehdottomasti ihmisten valokuvaaminen on mun ensisijainen tavoite. Joten kaikki keitä kiinnostaa tulla mun ''koekaniiniksi'' ilmoittautukoon! :) Ja hintaahan en pyydä, koska amatööri olen. 
 Mutta siinä kaikki tällä erää! 
Ciao!

-Helena



tiistai 27. tammikuuta 2015

Älä jätä yksin

Moi :)

Aivan tähän aluksi kerron mahtavia uutisia! Sain meinaan töitä, eikä se ollut helppoa! :)
Olin tosiaan parisen kuukautta työttömänä valmistumiseni jälkeen. Laitoin jo ennen valmistumista hakuja kymmeniin eri paikkoihin ja kun ei tärpännyt jatkoin parin kuukauden ajan etsimistä ja tein kymmeniä ja kymmeniä hakuja eri paikkoihin. Hain vaikka minkälaista duunia. Varastosta Siwan kassaan ja vaativimpiin tehtäviin. Sanotaanko nyt näin, että työpaikka, jonka vähiten uskoin minulle vastaavan, soittikin minulle ja kutsui työhaastatteluun. Samana päivänä sain tietää myöhemmin, että sain paikan. Kyseessä on RAY raha-automaattiyhdistys ja työ on todella vastuullista. Meillä on siistit ja hienot tilat ja työvaatteet ja olo on kuin ammattilaisella (joka minä kyllä oikeastaan nyt olenkin :D ) Mulla aukeni todella mahtavat mahdollisuudet uraani ajatellen. Tästä jää hyvä jälki CV:hen ja minulla on myös mahdollisuus työllistyä jatkossa kyseisessä firmassa. :)

Vastuullista hommaahan tämä on, mutta kun rutiiniin pääsee ja oppii ns. talon tavoille, ei tämä ole hullumpaa! Matikkapäätä mun pitää treenata oikein urakalla ja saada itseluottamusta. Kovasti olen mielestäni kehittynyt ja suhteellisen lyhyessä ajassa, joten JES, hyvä minä!


Älä jätä yksin

Hehkutin viime postauksessa sitä kuinka en anna enää vanhan pas*an kalvata mieltä ja aloitan elämäni puhtaalta pöydältä, se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Tulikin lisää takapakkia ja ehtisin jo menettää toivon täysin. Onneksi on joitain hyviä ihmisiä, jotka jaksaa mua tukea, vaikka en kauheesti osaa avautuakkaan. Riittää, että he ovat lähellä ja tiedän, että he on tukenani kaikesta huolimatta. Pelkästään jo tieto siitä, että jotakin kiinnostaa mitä mulle kuuluu ja kuinka minä voin saa hyvän mielen. Tulee hyvä olo kun joku muistaa ja haluaa tietää miten mulla menee <3 Se on pieni asia, mutta suunnattoman tärkeä! Joten jos tiedätte jonkun ihmisen joka ei pyydä apua ja väittää selviävänsä yksin, älä silti jätä häntä yksin ja mene uskomaan että joo paras jättää asia sikseen. Ei tietenkään kannata ruveta ns. tyrkyttämään itseään vaan kertomaan tälle henkilölle, että jos ja kun hän tarvitsee kuuntelijaa, olet siinä heitä varten. :) Muistakaa kysyä kuulumisia ja piristää pienillä sanoilla toisen päivää. Pienet teot on välillä niitä joilla on suurin merkitys! Älä jätä ketän yksin vaan ole aina siellä, koska et koskaan tiedä, koska itse tarvitsisit apua.

Future plans!

Mulla on nyt kuluvalle vuodelle jos jonkinmoista menoa ja suunnitelmaa! :)
Aloitetaan vaikka ihan luettelemalla kaikki yksitellen.

1. Olen ottanut osaa susien suojelussa. Sudet on upeita eläimiä, joita ei ole enään paljoa jäljellä. Mielestäni ihmisten susikammo/viha pitäisi saada kitkettyä pois. Monella on todella kiviaikainen käsitys näistä upeista eläimistä, eikä heille anneta niiden ansaitsemaa arvoa. Toki se on ymmärrettävää, että susia rupeaa liikkumaan niin sanotusti ''ihmisten nurkilla'' mutta se onkin ihmisten oma syy! Susilla ei ole enään tilaa liikkua ja elää, koska ihmiset rakentavat heidän reviireilleen omia asutuksiaan. Siinä ei susi tunkeile ihmisten alueelle, vaan aivan toisin päin!

- Tosiaan susiin liittyen olen tutustunut hienoon ihmiseen nimeltä Stefan Gofferje. Hän toimii päätoimittajana suomen ainoassa susiin keskittyneessä nettilehdessä. www.susilauma.fi

Suunnitelmissa on lähteä kesällä Saksaan ''Wolf Centeriin''. Suunnitelmissa on siis, että minut heitetään keskelle 5-6 suden laumaa. Eli heitimmekin läppää, että tehtävänäni olisi ''Be eaten by the wolves in front of the camera'' :D Tästä asiasta tulen varmasti kirjoittamaan vielä paljon lisää! :)

2. Ehkä kaikkein tuorein on torstaina tapahtuva valokuvaus sessio missä pääsen malleilemaan ''harrastuspohjalta'' toimivan valokuvaajan Munky Stylen malliksi. :) Muitakin ihmisiä tulossa samaan aikaan kuvauksiin, joten innolla odotan uusiin ihmisiin tutustumista! Ja kun kaveri lähtee messiin niin ei jännitäkkään niin paljon. Mulla on aina ollut ongelmana se että en tunne itseäni luontevaksi kameran edessä. Olen kuvissa aina kauhean jäykkä, joten toivon suuresti, että saisin nämä kuvat onnistumaan! Onneks on kuitenkin nyt ns. ammattilainen kuvaamassa joka varmasti tietää kuvakulmat ja osaa ohjeistaa mua. Nuo tänne postaamani kuvat ovat useinmiten äitini ottamia kuvia ja senhän huomaa laadussa! :D Ammatti mallikaan ei näytä hyvältä jos äiti pääsee esittämään valokuvaajaa! Meinaan ei järjestelmäkamerakaan auttanut asiaa.. Aina ne kuvat heilahti ja rajattu hassusti ;) Kyllä se valokuvaus on taitolaji! Itse kanssa viihdyn tosi paljon kameran takana ja haluaisin viedä valokuvaus harrastukseni pidemmälle! Siitä juttua seuraavaksi ;)

3. Valokuvailu on ollut aina mun intohimo. Pääasiassa kuvailuni on rajautunut luontoon. Pari kertaa olen ihmistä päässyt kuvaamaan, ja se on todella mielenkiintoista hommaa ja tykkäisin tehdä sitä lisää! Sain tosiaan mahdollisuuden päästä kuvaamaan Promokuvat Lihamylly nimiselle Hämeenlinnalais bändille! Käykää ihmeessä tykkäilemässä tuolla facen puolella, jos metallimusiikki yhtään iskee \../

Siinä on nyt kolme suurinta ''tapahtumaa'' jotka on tiedossa :)!
Eli aika jees vuosi 2015 tulossa.
Joten seuratkaa minua täällä bloggerissa tai jos tuntuu helpommalta pysyä kärryillä mun tekemisistä ja menoista tms. käykää tässä tapauksessa tykkäilemässä minusta Facebookissa ja muistakaa valita asetuksista, että saatte ilmotuksia tai haluatte uutisten näkyvän facebookin etusivullasi. Automaattisesti näin ei jostain syystä käy. :/

Kiitos ja kumarrus ja oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille! <3

-Helena Chatoyant (HelenaTheDreamer)

ps. kysymys! Pidänkö tämän uuden Chatoyant nimiliitteen vai palaanko takaisin dreameriin? Eräs Ranskalainen ihminen tuli minulle sanomaan, että chatoyant tarkoittaa ranskaksi ''päilyvää'' vaikka tosiaan netistä löysin artikkelin, jossa mainittiin Chatoyantin tarkoittavan ''like a cat's eye''  En tiedä onko tämä epäselvä, vai olisko teillä muunlaisia ehdotuksia? :)


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Ojan pohjalta takaisin kuivalle maalle

Heippa!

Mun edellinen päivitys oli aika masentava. Mun oli pakko purkaa mun jatuksia johonkin ja se auttoikin minua todella paljon. Sain myös ihania ja kannustavia kommentteja blogini lukijoilta, kiitos niistä! <3
Kommentit saivat minut miettimään elämääni tarkemmin ja tajusin, että ojassa rypeminen saa loppua ja minun palattava takaisin kuivalle maalle. Ajattelin aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä.
Ensinmäiset radikaalit muutokset on

A) Bloginimeni vahtui! Kyllä. Se oli Dreamerin aika lähteä. Tästä lähtien tulen päivittämään blogia säännöllisemmin ja kirjoittamaan mukavempaa tekstiä. Tietty en voi täysin luvata surullisten mietteiden poisjäämistä kokonaan, mutta niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin saa loppua se ojassa rypeminen ja aika keskittyä positiivisiin juttuihin. Blogi tosiaan löytyy edelleen vanhalla osoitteella :)

B) Olen taas punapää! Okei se ei tule mitenkään uutisena tai yllätyksenä, koska minähän en ole blogia pitkään aikaan päivitellyt. Luovuin loppukesästä punaisista hiuksista silloisen poikaystäväni takia. Ensin en meinannut siihen ryhtyä ja tokaisinkin aina, että ''minun hiukset! Teen niille just mitä haluan'' - tuohan silloista poikaystävää ei miellyttänyt ja eronkin jälkeen huomautti että se oli itsekkäästi sanottu. Siis mitä? :D

Nyt on punainen back in the game! So suck it motherfucker!

Kun katsoin itseäni peilistä aikaisemmin, kysyin itseltäni - ''kuka sä oot?''
Nyt kun katson peiliin nään minut itseni :) Siellähän sinä olet! I've been looking for you.

Mutta nyt tosiaan olisi palautteen paikka! Eli rakkaat seuraajani :) Onko mielessänne jotain kysyttävä tai palautetta? Minkälaisia postauksia haluatte nähdä tulevaisuudessa ja minkälainen blogi menestyy nykyään? Linkkailkaa minulle hyviä blogeja mitä tykkäätte seurailla. Kaipaan itsekkin lukemista ja vinkkejä :) En siis ole kenenkään blogia kopioimassa vaan nappaan sieltä sun täältä pieniä vinkkejä menestyvään ja mielenkiintoiseen blogiin. Kiitos ajastasi. Hyvää joulun odotusta. <3

-Helena

torstai 4. joulukuuta 2014

Elämän mietteitä

Mulla on ollut tässä jo pitkän aikaa todella masentava ja surullinen olo. Mun elämä on ollut jotenkin kauheen tyhjää ja merkityksetöntä. En tiedä mitä tekisin, minne menisin. Aina teen ja valitsen väärin. Haluaisin lähteä pois. En pelkästään tästä kaupungista vaan koko maasta. Haluan täydellisesti uuden alun jossain muualla. En vaan voi lähteä ainakaan vuoteen täältä yhtään mihinkään. Tuntuu välillä etten jaksa. Mun koko elämä on ollut taistelemista, mutta aina on ollut jokin syy jatkaa eteenpäin.
Juuri nyt tuntuu siltä, ettei mua pidättele täällä mikään. Miksi kärsiä ja tuottaa pettymystä toisille.

Mulla oli pitkään elämällä tarkoitus, näin tulevaisuuden selkeänä. Eron jälkeen kaikki meni sirpaleiksi, enkä ole löytänyt uutta tavoitetta elämälleni. 3kk sitten osasin kuvitella itseni 5 vuoden päästä. Nyt nään pelkästään mustaa, tyhjää ja kylmää.. Se pelottaa mua.. Mistä sellaisen elämänjanon, tarkoituksen kaikelle oikein löytää? Pitääkö vain odottaa vai tehdä asialle jotain? Olen vaan niin arka kokeilemaan mitään uutta, koska tuotan aina pettymyksen. En ole ikinä tarpeeksi missään asiassa tai kenellekkään. Miten tästä pääsee ylös? Miten selvitä. Sitä sanotaan, että virheistään oppii ja niin minä uskon tehneenikin. Mutta missä ja koska pääsen osoittamaan muille ja ennenkaikkea itselleni, että olen muuttunut, olen uusi ihminen. Mutta sitten rupean miettimään, että olenko? Olenko minä uusi ihminen? Haluanko minä vaan asian olevan näin? Entäs jos mikään ei ole muuttunut ja tuotan pettymyksiä aina uudestaan ja uudestaan. Mun sydän ei kestä enää uusia paineita tai uusia arpia, koska vanhatkaan haavat eivät ole vielä täysin parantuneet.

                                     Ainoa asia mitä haluan, on sydämelleni rauha <3

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Asiat muuttuu

Moikka!

Ikuisuus taas kun viimeks olen kirjoittanut ja nyt mulla onkin niin paljon kerrottavaa etten jaksa ruveta isoa tarinaa kertomaan.

Lyhyesti sanottuna mulla on ollut tosi rankka syksy. Nyt muutin uuteen asuntoon ja asiat alkaa pikkuhiljaa taas hymyilemään :)

Olen sinkku.

Opiskeluni loppuivat ja oppisopimus työ kahvilassa siinä samalla. Elämä tuntuu vähän tyhjältä kun tuntuu ettei kauheesti ole arkipäivissä sisältöä. Ei työtä, ei kultaa jonka kainaloon käpertyä ja viettää aikaa.

Olen alkanut taas kiinnostua tatuoijan urasta! Haluisin kovasti harjoitella ja piirrellä luonnoksia mutta ideat vähissä. Haluaisinkin paljon ehdotuksia ihmisiltä mitä piirtelisin. Ne antaa parhaimman motivaation koska haluaa näyttää toiselle että mä pystyn tähän mä teen  tästä täydellisen!

Olen saanut muutaman hyvän ystävän tässä lyhyessä ajassa <3

Siinähän se sitten olikin. Lyhyesti ja ytimekkästi mun syksy :) Kirjoittaminen on jäänyt vähälle just sen takia kun mulla on ollut niin rankkaa. Välillä on tuntunut ettei vaan jaksa enää. Luovuttaminen käynyt mielessä. Nyt alkaa mieli tasautuun ja toivo palaamaan mieleen. Eiköhän asiat tästä vielä lähde parantumaan :)
Toivottavasti teillä on ollut hyvä syksy!

-Helena

maanantai 8. syyskuuta 2014

Oudot tavat

Moikka! Mulla on jäänyt tänne kirjoittaminen tosi vähälle. Venäjältä paluun jälkeen en ole muistanut/jaksanut/ehtinyt kirjoittamaan reissusta. Mä lupaan tehdä siitäkin postauksen tänne, mutta nyt kauppareissun yhteydessä sain inspiraation tähän postaukseen! Inspiraatio on ollut nyt todella hukassa joten tämä on ihme! Piti äkkiä tulla kotiin koneen ääreen ja alkaa kirjoittaa. :)

Eli kyse on siis oudoista tavoista. En tiedä onko nämä nyt niin outoja tai harrastaako joku muukin näitä. Mutta tässä nyt omat ''oudot'' tapani :)

1. Kun ostan kylmää juotavaa kaupasta sen on ehdottomasti oltava todella kylmää ja tästä syystä otan AINA sen taaimmaisen. Olen kuullut että toi on aika yleistä mutta oikeastaan kaikessa mitä kaupasta löytyy. Itse otan karkkipussin mikä näyttää isoimmalta jne, mutta juomissa sen on oltava aina se taaimmainen pullo.

2. Suklaan pitää olla jääkaapissa hetken ennen kuin voin syödä sitä. Kyllä! Jos on kamala suklaan himo en voi vaan syödä sitä suoraan ostettuani sen kaupasta vaan mun pitää laittaa se pakastimeen jotta saan sen äkkiä kylmäksi.

- Hauska fakta:
Joskus tulee jopa kaupassa mentyä ensinmäisenä suklaahyllylle ja ottaa suklaa ja laittaa se johonkin kylmään esim juomien taakse piiloon. Sitten kun olen muut ostokseni tehnyt palaan hakemaan suklaan ja se on tarpeeksi kylmää syötäväksi heti!

4. Joillain kanavilla on mahdollista poistaa tekstitykset ohjelmista, joten hyödynnän sen aina kuin mahdollista! Vihaan tekstityksiä. Ymmärrän englantia tarpeeksi hyvin ja teksit vaan sekoittaa pääni.

5. Laitan aina monta herätystä aamuksi, että varmasti herään. Joo mulle ei riitä yksi hälytys mitä torkutan aamulla vaan mulla pitää olla 10-15min välein uusi hälytys. Viimeinen hälytys johon mun on pakko herätä laitan yleensä eri soittoäänen joka on niin voimakas ja ärsyttävä että siihen on viimeistään pakko herätä.

Nyt ei tullut enää lisää mieleen vaikka kaikki pyöri mun päässäni kotimatkalla. Damn!
Meinaan tuossa ei ollut läheskään kaikki mun oudot tavat :D

Mitä outoja tapoja teillä on? :) Oliko yhtään samoja kun nuo omani vai jotain muita?
Kertokaa! ^^

torstai 31. heinäkuuta 2014

Usko parempaan pitää vahvana

Heippa!

Hmm mistähän aloittaisin kirjoittamisen. Siitä ettei mahtava bisnesideani lähtenytkään nousukiitoon, viikon päästä matka kohti venäjää vai tämän tukahduttavan helteen aiheuttama hermoromahdus?

No aloitetaan alusta.. Tosiaan tuli pomoni kanssa puheeksi kirpputori ja se kun ostarissamme ei ole enää kirppistä. Moni asiakas on sitä kaivannut. Innostuin valtavasti kirpparin perustamisesta! Sitten kuulinkin että pomoni perustaa kirpparin ja juuri kyseiseen ostoskeskukseen. Harmitti vietävästi kunnes hän vähän sivumennen mainitsi että voimme yhdessä ruveta yrittäjiksi.
- Suunnitelmat muuttui. Hän perustaa yrityksen yksin. Noh harmittaahan se mutta niin hyvä idea se oli että joskus tulee toteutettua ;)

Venäjä kutsuu --->
Kyllä! Aika on kulunut todella äkkiä ja VIHDOINKIN näen kultaani kahden kuukauden erillään olon jälkeen. Lähtö on 6.8 ja paluu 17.8. Lähtö tapahtuu Helsingistä junalla :) Ihana kanssa nähdä ystäviä pitkästä aikaa! Helsingissä tullut oltua joskus, ...... en ees muista! Ihana nähdä rakkaita <3 Kun palaan Venäjältä on mulla kulta kainalossa. Hän tulee samalla suomeen! :>
 Tämä kesä on ollut todella rankka. Olen ollut todella yksinäinen ja olen kärsinyt kamalaa ikävää. Ahdistaa ja helteet ei helpota mun olotilaa ollenkaan.
Olen ollut todella äkäinen ja suutun pienistä asioista. En oikein ymmärrä mikä mua vaivaa. Mistä tää kaikki voi johtua? Onko se vaan tuo ikävä ja helle vaan vahvistaa negatiivisia tunteita.
No on mulla muita pieniä ongelmia joista suurimmassa osassa on talous. Kaikilla varmaan on stressiä kyseisen asian takia. Asiat lähtee paraneen. Pitää vaan jaksaa uskoa <3

Muutan rakkaan kanssa yhteen jo lokakuussa. Muutto piti tapahtua marraskuussa hänen luokseen mutta ajankohta aikaistuikin ja hän muuttaakin minun luokseni :) Asuttuamme vaivaset kuukauden yhdessä tässä asunnossa muutamme johonkin muualle. Aikasemmin en siis pääse lähteen kun typerä sopimus vuokranantajan kanssa. Mun mielestä ei järkee muuttaa ensin tänne ja sit muualle! Mut ei se mitää <3 Stressaavaahan se on kullalle, ei mulle. Jos hän on siihen valmis niin siitä vaan! :)

Hirveesti on ostettavaa ja muistettavaa ennen venäjälle lähtöä. Tarvitsen sitä, tätä ja tota. Nyt tuli ostettua nätti ja näppärä laukku koska vanha rupsahtanut olkalaukku ei oikein imarrellut silmää. On toi Facebook ihme paikka, sieltä löytää vaikka mitä! :) Kuten eismerkiksi tämä laukku:
Kirjoitan tätä juttua äiteen koneella koska omani on huollossa :( Siinä meni sitten kovalevy ja kaikki kuvat ja muistot. TAAS. Kuulemma niin paskana kovalevy ettei tiedostoja olisi voitu pelastaa muuta kuin jollain specialistilla. joka siis maksaa mukamas tuhansia euroja. PAH sanon minä! Vetäkää kaikki **** käteen s******. öhöm. anteeksi :)

Innostuin eilen kuumuudesta huolimatta tekemään mokkapaloja! nam. Kinuskikissan ohjeilla tietty ;)


Mutta nyt minä lopettelen ja läden Tessukan kanssa vähän pihalle käveleen. Ulkona on niin ihanan viileä nyt noiden kamalien helteiden jälkeen. Asunnossa on vielä +30 ja sitä lähtee mielellään pakoon. Plääh!
Moikkis!
<3Helena

torstai 26. kesäkuuta 2014

Minustako yrittäjäksi?

Heissulivei vaan kaikille! :)

Kääk apua mulla oli tänää töissä kauhea innostus päästä kirjoittamaan blogiin mutta nyt se innostus pääs vähän hiipumaan koska vähän sad fiilis. Ei mitään vakavaa siis ole sattunut :D selitän siitä vaikka myöhemmin tässä postauksessa!

plölö noi kengät tuolla taustalla :D

 Mutta niiiiin! Minustako yrittäjäksi?

Pomoni sanoi sivumennen töissä kahvitauolla, että asiakkaat on kovasti kysellyt, että mihin 3.
kerroksen kirppari on hävinnyt. Mulle on kanssa tullut hirveen moni asiakas kyseleen ja harmitteleen, että mihin kirppari on hävinnyt, koska siellä oli aina niin kiva käydä kiertelemässä. Mulle tuli aivan tajuttoman iso suorastaan räjähtävä innostus ruveta kirppari yrittäjäksi!! Suunnitelin jo mielessäni millainen siitä tulisi ja kuinka se saataisiin ihmisten tietoisuuteen ja mukavaksi paikaksi tulla aina uudestaan ja uudestaan. Noh sanoin sitten aikani mietittyäni pomolle että ''Ei hitto kiitos sulle mut nyt on ihan hirvee hinku ruveta kirppis yrittäjäksi!'' - Aijaa, no mä nyt oon ite sitä perustamassa.
MITÄ?! EIII EI EI... Mun suunnitelmat meni nyt ihan mönkään :( Mut sitten hän pyysi mua lähteen mukaan siihen juttuun hänen kanssaan, no miksei :) Eli siis kyllähän minä voisin kanssa oman kirpparin perustaa, mutta en koskikaraan jos kerta pomoni sinne jo sitä suunnittelee ja muualla en oikeen nää mitään kannattavuutta.


Olisin itse halunnut suunnitella ja sisustaa ja keksiä kaikkea kivaa. Siitä tulisi suht. nuorekas mutta ei tietenkään liikaa! Sellainen ihanan kotoisa :) Moni kirppis haisee kamalalle ja niiden visuaaliseen näköön ei ole panostettu oikeastaan mitenkään. Tulis itsekkin meinaan käytyä enemmän kirppareilla mut kaikki kirppariit on jotenkin niin kolkkoja ja kylmiä ettei siellä viihdy :/ Mun kirpparista tulis mukava, lämmin, viihtyisä ja sivutoimena myisin myös kahvia ja pullaa :) Iloinen asiakaspalvelu ja se että muistaa aina hymyillä erottaisi kirpparin muista! Se olis oikeasti menestys! Mä niin haluan toteuttaa tän jutun mutta saa nähdä kuinka paljon saan määräysvaltaa jos kerta en yksin lähde bisnekseen vaan ryhdyn pomoni kanssa yhtiökumppaneiksi. Uskon että hän ottaa idoitani vastaan, mutta kuinka paljon? Yksin olisin saanut päättää kaikesta.

Noh toisaalta tämähän on hyvä juttu! :) Siis vaikka merkonomiksi valmistun 3kk päästä, en silti tajua mitään yrittäjyydestä, vaikka siihen liittyvän kurssin kävinkin tähän koulutukseeni liittyen. Pomoni kuitenkin on yrittäjä ja tietää mitä tehdä, keneltä saada neuvoa ja niin edelleen. Yksin olisin ollut aika pulassa. Asiahan ei siis ole vielä täysin varma, mutta aika innoissamme olemme molemmat tästä yritys ideasta! :) Olin vähän kauhuissani että mitä teen sen jälkeen kun valmistun! :( Ei ole opiskelupaikkaa ja töitäkään ei ole kauheasti tarjolla. Jos tämä olisi sitten ratkaisu siihen ongelmaan ! :)

Ei mulla taas mitään muuta!

<3Helena

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

VIDEO! Emo/scene/rock makeup tutorial

hohoo! Minä täällä taas.
Nyt sitten ajattelin toteuttaa mun päässä jo pitkään pyörineen asian. Eli tämmöisen tutorial haasteen!
Kaikki jotka tätä nyt luette niin repäskää ja lähtekää tähän mukaan!

 Eli viikon ajan joka päivä tai miten itsellä aikaa riittää tee makeup tutorial video, jossa joka kerralla meikkaat itsesi jonkin tyylilajin edustajaksi. Emo, scene, gootti, pissaliisa  jne. Myös julkisuuden henkilöt käy!
Tyyli on vapaa ja ujoimmat voi toteuttaa haasteen kuvina omaan blogiinsa. :)
Muista postatessasi tämän blogiisi, mainitse keneltä haasteen sait/kuulit kunnes kerääntyy iso lista ihmisiä joiden blogeja voi käydä kurkkaamassa ja heidän tutoriaalejaan :) (edellyttäen siis että on linkit blogeihin/youtube kanaville)

Tosiaan kun sanoin tyyli on vapaa ja tein tästä omasta hieman humoristisen! :D Ei siis ole mikään kuoleman vakava juttu ja ei haittaa vaikka et osaisikaan meikata,
 hyvä esimerkki minä tuossa alhaalla -->
:D Pitäkää hauskaa!





maanantai 16. kesäkuuta 2014

Ylläreitä, uutta tukkaa ja kuvatuksia!

moi! :)

Nyt on sitten 4 päivää siitä kun Viljami lähti uuteen kotiin. Yllättävän helppoa ollut niin itselläni kuin toisella kissallani veetillä. Ikävää en ole oikeastaan ehtinyt edes ajatella. Olenko kamala ihminen? Jotenkin tuntuu että arki on helpompaa eikä ahdista enää niin paljoa.. Se kissan ahdistuneisuuden näkeminen teki omastakin olosta kurjan ja vaikutti varmasti koko ''lauman'' mielialaan. Uskoin että Veeti olisi masentunut ja surullinen kun Viljami lähtee, mutta ei! Päinvastoin. veeti on nyt paljon virkeämpi, osallistuvampi ja muutenkin iloisempi. En ole nähnyt hänen leikkivän kunnolla kahteen vuoteen. Aina kun hän yritti leikkiä niin Viljami varasti lelun ''MINUN, väisty!'' Nyt Veeti saa painaa palleroiden perässä ilman että kukaan keskeyttää!


Voi ei tuota yhtä ihan oikeesti! Taas löytyi yksi suklaakätkö kirjeen kera mun takin taskusta <3 



Pari muutaki kätköö löytyi viime viikolla. Ihan oikeasti aikooko se lihottaa mut tosissaa?!
<3

Mutta juuu!
Sain aikaiseksi jopa värjätä hiuksenikin! Päätin taas vetä koko pääni punaiseksi. Musta punaisen kanssa toi kivaa säväystä hiuksiin, mutta ei mua oikein voi kutsua punapääksi jos pääli osa hiuksista on mustia :) ja minähän haluan olla punapää! Nämähän ei ollut enään lähelläkään mustaa vaan ruskeen eri sävyjä. hyh

,ENNEN

Värin valitseminen oli vaikeaa mutta päädyin lopulta tähän Schwarzkopf Nectra color:iin :)
Hoitavia öljyjä joita mun hiukset todellakin tarvitsee!




JÄLKEEN

Mä en ymmärrä mistä toi musta läiskä jäi hiuksiini! Olisiko kuitenkin kannattanut blondata ennen värjäystä :D



ja pitkästä aikaa uusia järkkäri kuvia!! 
:)

Tässä kuvassa näyttäs edellee että päältä mustat hiukset vaikka todellisuudessa on tummemman punaiset kuin latvat :D Joo i know fat ass! :D:D

jokaiseen kuvaus sessioon kuuluu nämä tämmöiset! Se on taitaakin olla enemmän sääntö kuin poikkeus.












ja vielä tähän lopuksi, ÄITI <3


Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)
<3Helena

tiistai 10. kesäkuuta 2014

elämä muuttuu

Heippa!

Ajattelin taas vähän kirjoittaa mun ajatuksia tänne. Harvinaista on vaan se, että teen tätä 11 aamulla
enkä 11 illalla. :) Ihanaa mennä välillä iltavuoroon. Koko viimeviikko oli aamua ja samoin eilen maanantaina niin kyllä se rupee puuduttaan.

Hmm mistä taas aloittaisin? Oon niin tajuttoman onnellien. Toisaalta must tuntuu, että mun pitäis oikeasti vähän hillitä näitä onnellisuuspostauksia tänne. Oon just sellanen lässyn lää i love youu hani puppeli tuutiduu <33 just sellaista käytöstä oon aina vihannut. Mikä mua vaivaa? :D <3 Oon vaan niin in lööv. Ei sille mitään voi.

Oon vähän hämilläni. Mua jännittää, pelottaa, ahdistaa, hymyilyttää ja naurattaa. - hullu?
Ehkä.. Noh asia on nyt niin, että muutan poikaystävän kanssa yhteen. Mulla on sopimus tässä mun nykyisessä asunnossa, että pitää asua lokakuun loppuun ja vasta sen jälkeen pääsis muuttaan. Ehkä se on ihan hyvä asia, että saan rauhassa mietiskellä ja valmistautua. En ole koskaan asunut yhdessä kenenkään kanssa siis jos ei lapsuutta lasketa :D Olen sellainen erakkoluonteinen että siis tykkään ihmisistä ja seurasta mutta on aikoja kun haluan olla ihan yksin. Miten se sitten onnistuu kun yhdessä asutaan. Siellä on yksi huone jonka minä saan kokonaan käyttööni ja piiloitua sinne aina kun tuntuu siltä ehkä se auttaa :D Mutta se ei ole sama juttu kuin olla ihan yksin kotona. Koti on aina ollut mulle se turvapaikka. Mihin voin paeta kaikkia ja kaikkea.
 Mutta herranjumala oonhan minä onnellinen <3 Dima on parasta mitä mulle on ikinä tapahtunut. En voi vieläkään uskoa, että löysin tuollaisen miehen itselleni. Meillä on niin samanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat ja kaikki, joita on hellpo lähteä toteuttamaan yhdessä. En jaksa odottaa, että saan aloittaa yhteisen elämän hänen kanssaan ja nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tää on mahtava fiilis!

Mutta vähän surullisia ja haikeita uutisia tähän väliin.

Tosiaan mun toisella kissalla Viljamilla on ollut aina vähän vaikea soluttautua osaksi perhettä. Siis Viljamilla ei ole mitään ongelmaan vaan vika on minussa. Mulla ei riitä aikaa Viljamille niin paljon kuin hän ansaitsisi. Veeti kissa on aina ollut mulle se ykkönen ja Viljami kärsii siitä silmin nähtävästi. Viljami on sen luontoinen että hänen pitää olla se ykkönen. Viljami tuppaa joka paikkaan ehkä vähän liikaakin ja jos siltä vähän komentaa se suuttuu ja rupea mököttämään. Viltsu on upealuonteinen kissa. Aivan unelma, mutta hän ei vaan ole saanut ja tuskin tulee samaanaankaan minun luonani sellaista elämää kun hän ansaitsisi.
Nyt sitten kun koiranpentu Tessa tuli taloon, kaikki muuttui huonommaksi :( Viljamista tuli todella mustasukkainen ja tekee välillä ikäviä pissa yllätyksiä Tessan nukkumapaikalle. Viljamista tuntuu, että Tessa tuppautu hänen reviirilleen. Kyllä Viljami siis toimeen tulee tessan kanssa ja antaa tulla lähelle ja nuuhkutella. Eli osaa ne sulassa sovussakin olla välillä. Viljami vaan on mustis Tessan saamasta huomiosta. En kuitenkaan koirasta voi lähtee luopumaan ja mitä se muuttaisi? En silti pysty Viljamille tarjoamaan elämää minkä hän ansaitsisi. Voi kumpa osaisin selittää tämän vähän paremmin. Viljamista kuitenkin näkee että hän kärsii. Se on jännä kuinka erilainen Viljami on luonteeltaan kuin Veeti. Seurallinenhan Veetikin on :3 semmone mamman mussukka mutta sen kanssa ei tule ongelmia eikä hän ole mustis Tessasta. Viljami tarvitsisi kodin jossa sitä rakastetaan ja annetaan huomiota enemmän kuin tarpeeksi. Hänen pitää olla jollekkin se ykkönen <3

Tästä syystä Viljami onkin menossa uuteen kotiin perjantaina. Toisaala mua kaduttaa ja haluaisin perua, mutta sitten rupean miettimään Viljamia ja mikä on hänelle parasta ja uusi koti ulkoilumahdollisuuksilla valjaissa ja ulkotarhassa ja monta rapsuttajaa = Viljamin koti. Nyt musta tuntuu että Viljamilla on vihdoinkin mahdollisuus päästä KOTIIN. Se on hyvä tehdä nyt kun hän on vielä nuori. Annoin sellaiset griteerit uusille omistajille, että Viljamin einikäinen yhteydenpito. Kuvia ja kuulumisia ja kahvilla voisin myös käydä heidän luonaan. Se lohduttaa että saan vielä jollain tavalla olla osana Viljamin elämää. <3 :)

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Tajuttoman onnellinen, mutta myös ahdistunut

Heips!:)

Mistäpäs alottaisin kertomaan mun fiiliksiä. Olen niin tajuttoman onnellinen, mutta myös ahdistunut.
Mulla on maailman paras poikaystävä. En olisi ikinä uskonut löytäväni ketään hänen kaltaistaan. Voiko mulla kerrankin käydä näin hyvä tuuri!? Mulla on ollu elämässä niin hirveästi epäonnea. Niin rakkaudessa kun kaikessa muussakin. Vihdoinkin tuntuu että palaset alkaa loksahtaa paikoilleen. Mulla kuitenkin on pelko, että tämä kaikki hajoaa, taas. Niinhän siinä aina käy, eikö?
Välillä tuntuu että asiat on liiankin hyvin. Ei liian täydellistä suhdetta voi olla olemassakaan? Voiko tää kaikki olla oikeesti näin täydellistä. Kysymyksiä riittää ihan hirveästi ja välillä tuntuu kuin pääni hajoaisi kahtia tai oikeestaan räjähtää kabooom! En tiedä onko muilla ollut joskus sellaista fiilistä :D?

Tosiaan tuon ahdistuneen tunteen mulle tuo yksinäisyys. Poikaystävä on venäjällä töissä 2 kuukautta.
Mulla ei ole oikein ketään tässä kaupungissa. Onhan kavereita, sellaisia joita moikataan kun satutaan kohdalle tai chattaillaan pääasiassa facebookin välityksellä. Multa kuitenkin puuttuu sellainen läheinen kaveripiiri ja se paras ystävä jolle voi kertoa kaiken. Mua jotenkin ahdistaa tää kaupunki ihan hirveesti! Mä en osaa oikein kuvailla tätä fiilistä. Jotenkin tykkään kun tää ei ole liian iso mutta ei liian pienikään kaupunki. Silti joskus kaipaan hälinää ympärille ja sitä ettei jokainen vastaantulija tunnista sua. Täällä kaikki tietää toisensa ja toisten asiat. Poikaystävän kanssa ollut puhetta Tampereelle muutosta joten toivotaan että se suunnitelma toteutuu :) Tampere on tosi mukava paikka! Ja siellä mulla on ainakin yksi tosi kiva ystävä.

Raha on tietysti yksi asia joka stressaa mutta niinhän se varmaan stressaa kaikkia nykyään. Välillä sitä miettii mitä kaikkea on tullut hommattua ja nyt sitten on vähän pulassa sen takia :D Hyvä puhelinkin oli käytössä joka oli sitten pakko myydä kun halusin toisen tilalle. Nyt sitten maksan kahta puhelinta vaikka toista mulla ei enää ole.. Olenko vähän tyhmä? Ehkä :D
Niin ja kun mun tablet tietokonekin varastettiin, joudun siitäkin maksaan kuukausittain itseni kipeäksi.
Asunnon sotkuisuus kanssa ahdistaa. Kun ahdistun, en jaksa siivota ja sitten ahdistun lisää! :D En viihdy kotona ja olenkin todella paljon äidin luona. Tessa tietty mukana :)

Tessa on yksi valopilkku mun arjessa! :) Tottakai se on rankkaa. Se on kuin pieni lapsi jonka yksinhuoltaja minä olen. Tessa vie hirveesti aikaa eikä mulla riitä oikein energiaa enään mihinkään muuhun. Mutta on se sen arvoista. Aivan ihana luttana <3 äitin vaavi!












































Nyt sitten nokka kohti uusia pettymyksiä! :D Ei se auta tässä masentua, onhan mulla asiat kuitenkin ihan hyvin kun vertaa entiseen. :) Rakkaus on parantanut paljon haavoja ja toivon sen jatkuvan ja kestävän kunnes olen taas oma itseni ja voin taas luottaa <3






<3Helena

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Voiko tälläistä ihmistä olla olemassa?

Heippa! :)

Voi ei.. Mä taidan olla maailman onnellisin tyttö koko maailmassa... Musta tuntuu että rupean kohta itkemään. Oon yhtä hymyä koko ajan ja hymyileminen alkaa jo sattumaan naamaa ja ärsyttämään ihmisiä :D Mutta en voi sille mitään.

Syy mun onnellisuuteen?

Poikaystävä.. Siis se mies on ihan uskomaton. Mä oon alusta asti miettinyt voiko hän olla oikeasti olemassa. Olen usein miettinytkin ''are you real?!?!'' <3

Nyt tänään tapahtui kaiken huippu. Poikaystävä tuli tosiaan viime keskiviikkona virosta suomeen ja majaili muutaman päivän mun luona kunnes sunnuntaina lähti venäjälle. Kun Dima oli vielä täällä hän käski minun mennä hakemaan yhdestä laatikosta eräs juttu. No mitä sinne oli piilotettukkaan? SUKLAATA! Ja pieni kirje jossa hän käski hymyillä. :)
Nyt tänään kävin vaatehuoneesta hakemassa lakanaa, kun huomasin että sinne oltiin kätketty LISÄÄ suklaata! Ja kirje suloisella tekstillä :3 eikä se loppunut siihen koska niitä löyty lisää piilotettuna mun kaapeista :3 Kamalasta vaateläjästä mun vaatekaapista ja nyt mua nolottaa että se on nähnyt sen kaaoksen xD Ja toinen siivouskomerosta <3

Voiko tuollaista ihmistä olla edes olemassa..

<3 Helena

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

minusta tulee isona..

Heippatirallaa!.........taas 

Joo mulle tuli joku palava hinku taas kirjoitella blogiini vaikka mulla oikeestaan ei ole edes mitään uutta kerrottavaa :D Ei ole hyviä nää tiheät päivitys välitkään kun ei ole paljoa lukijoita ja monelta jää näkemättä asioita ja sit ollaan ihan pihalla että missä mennään!

Nyt vaikka voisin kirjoittaa asioista mitä haluan tulevaisuudelta! :)

Työ:
Mulla on aina ollut tosi erikoisia haave ammatteja. Ihan ensinmäinen oli eläinlääkäri joka ei siis ole mitenkään erikoinen eläinrakkaalle lapselle :D Sitten kasvaessani vanhemmaksi, tajusin ettei minusta olisi lopettamaan suloisia eläimiä vaikka se olisikin niille helpotus. Olen todella herkkä ja itken helposti. Elokuvat, sarjat, musiikki. Ei vaadita paljoa, kun kyyneleet valuu poskella :) Paljon on netissäkin juttuja ja videoita kuinka eläimet joutuu kärsimään ja kuinka niitä satutetaan. Joillain ihmisillä ei vaan ole sydäntä!! Miten kukaan voi oikeasti satuttaa viatonta eläintä? Itse en pystyisi tappamaan edes hiirtä tai pesästä pudonnutta linnunpoikasta jolla ei ole mitään mahdollisuuksia enää selvitä elämästä vaikka se olisikin palvelus niille, mutta ei en vaan pystyisi siihen. Pienenähän minä yritin pelastaa linnunpoikasia ja syötin niitä madoilla. Rakensin niille pesän ämpäriin ja heräsin aikasin aamulla hoitamaan ja ruokkimaan. Aina ne kuitenkin mehetyi ja se otti todella koville :( Keräilin kanssa sammakonkutua ja kasvatin sammakoita <3
Kissoilta otin aina hiiriä ja vein turvaan. Jopa paljain käsin! Harvinaista ettei hiiret ole koskaan purru mua.


Mutta tosiaan nykyisiin haave ammatteihin! Baarimikko ja ensihoitaja (ambulanssi) Toi ensihoitajan ammatti mua kiinnostaa tällä hetkellä kaikkein eniten! Työajat on mitä on ja ei se ole helppoa muutenkaan, joten en tiedä pystyisinkö minä siihen. Mutta eihän sitä tiedä ennen kuin kokeilee :) Haluan auttaa ihmisiä ja olla ensinmäisenä paikalla jos jotakin tapahtuu. Pelastaa ihmishenkiä :)
Anniskelupassi ja ensihoitajan koulutus tulee kuitenkin hommattua! Ensin mun pitää vaan olla hetki ja tehdä töitä valmistumiseni jälkeen. (valmistun merkonomiksi oppisopimuksella 30.9.2014)

Haluaisin kanssa olla muusikko, taitelija tai jokin muu luovan alan ammattilainen. Elokuvaohjaajan ammatti on kiehtonut myös minua aina :) Ylä-asteella videokurssi oli lempparia!


Harrastus:

Haluaisin ruveta kasvattamaan kissarotuja :) Itämaiset suurikorvaiset rodut on kiehtonut mua aina. Niiden olemus ja luonne on jotain aivan parhautta! Myös Persialaisen kissan lyhytkarvainen muunnos Exotic on todella ihana rotu ja niiiiin suloinen. Eli voikin olla niin, että tulen joskus kasvattamaan toista tai jopa molempia rotuja :)

Exotic

Siamilainen/itämainen








Olen kanssa aina halunnut auttaa eläimiä. Haluan pelastaa kodittomia raasuja koiratarhoilta. Sivuja joita olen selaillut on mm. pelastetaankoirat.com ja espanjankoirat.com
Haluan auttaa näitä ihania otuksia ja antaa heille uuden mahdollisuuden parempaan elämään. Kaikki tämä on kuitenkin mahdollista vasta kun saan isomman asunnon tai oikeastaan talon. Oma aidattu piha ja tilaa temmeltää :) se on sitten joskus tulevaisuudessa! En vaan millään malttaisi odottaa.

Myös gerbiiliharrastus ollut mielessäni pitkään ja se pitikin aloittaa. Mulla oli kaksi gerbiiliä ja oli kolme tulossa lisää. Tilan puute kuitenkin ajoi minut luopumaan gebsuista ja se on harmittanut minua jälkeenpäin suuresti.

Haluan ruveta harrastamaan Agilityä Tessan kanssa!:) Myös näyttelyissä voitaisiin käydä. Olisi hienoa löytää joku muukin mopsin omistaja jonka kanssa voitaisiin yhdessä ruveta harrastamaan erilaisia juttuja :)














<3Helena

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Elämässä puhaltaa uudet tuulet

Hei vaan taas rakkaat lukijat! =)


Olen hyvin pahoillani, kun olen tällain vaan kadonnut pitkäksi aikaa. Viime postauksesta taitaakin olla ainakin kaksi kuukautta.

Joo tässä on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista ja en oikein tiedä mistä aloittaa. Noh niin kun aikaisemmassa postauksessani kerroin, että mopsi vaavia olen hommaamassa niin nyt on vaavi ollut kotosalla semmosen kuukauden verran <3 Rekisteri nimihän vaaville on
Bozo Gang's Tulisuudelma. Kutsumanimeä oli todella vaikea keksiä mutta sitten kaverin ehdotus Tessa tuntui kaikkein luontevimmalta joten pienestä tuhisiasta tuli Tessa! Kultu oli kotiin tullessaan 8 viikkoa vanha. Voi jumalauta meinasin saada sydärin, kuinka pieni hän on! Pikkunen mahtui suorastaan istumaan kämmenellä. En ole ikinä nähnyt mitään niin pientä. Nyt vaavi on jo kasvanut pienen koiran mittoihin mutta edelleen todella pieni. Ihmiset ihastelee kovasti aina kun ollaan ulkona :D Kaikki pysähtyy tai vähintään kääntää päätä, jatkaa matkaa ja kääntyy kurkkaamaan vielä kerran! Tessa on sellainen hurmuri ja katseiden kääntäjä. Eräs nainen pysähtyikin ja hymyili meille, sitten hän jatkoi matkaa mutta tulikin takas ja sanoi ''oon nähnyt teidät ennenkin ja ei voi muuta sanoa kun että on todella lumoava koira. Pakko oikein jäädä tuijottamaan'' Ja hän ei siis ole ensinmäinen joka sanoo noin :D Ikinä ei ole mikään elukka saanut niin paljon huomioo osakseen kun Tessukka saa. Ja en yhtään ihmettele! Hän on täydellinen. Oltiin tänään kuvailemassa ulkona kun oli niin nätti sääkin! :)



Tessa sai ensinmäisen rokotuksensa viime perjantaina. Kuukauden päästä tehoste ja raivotautirokotus :) Tyttö on kyllä aikamoinen sähläri! Kokoajan pitäis olla menossa ja puremassa ja syömässä kaikkea ja kaikkia! Tessa on kyllä maailman suloisin tapaus. Ei voi muuta sanoa. RAKASTAN! Äitin pieni rutturulla! :3 Nukkuessa hän pitää tajuttoman suloista tuhinaa. Välillä vaan herään yöllä siihen kun Tessa kuorsaa kun keski-ikäinen mies! hahaha

Sitten lisää uusia asioita! 

Elikkäs mulla on maailman ihanin poikaystävä! Entinen juttu ei vaan toiminut ja pian sen jälkeen tutustuin tähän ihanaan ihmiseen<3 Alku meidän jutussa ei todellakaan ollut helppoa. Sattui ja tapahtui asioita mutta olemme nyt tässä ja oon onnelinen! Välillä tuntuu epätodelliselta, että olen oikeasti löytänyt hänen kaltaisen ihmisen. Kiltti ja huomaavainen. Kaikkea mitä poikaystävästä voi vaan toivoa. Mitään en muuttaisi hänessä.
Ainoa ongelma meillä on kielimuuri. Hän on kotoisin Venäjältä joten englannin voimin kommunikoidaan. Hän muutti suomeen opiskelemaan, koska halusi uusia kokemuksia ja hänelle aukeni tämä hieno mahdollisuus päästä tutustumaan uuteen kulttuuriin ja ihmisiin. Moni varmaan kauhistuu että apua venäläinen poikaystävä. Sen verran voin sanoa noille kauhistelijoille että Venäjällä on paljon viattomia ihmisiä joilla ei ole mitään tekemistä sen saatanan hullun Putinin kanssa. Olen tutustunut poikaystäväni kautta muihinkin täällä opiskeleviin venäläisiin ja en voi muuta sanoa kuin että he ovat tajuttoman upeita ihmisiä! Hienoimpia ihmisiä ketä olen koskaan tavannut! :) Tunnen kuuluvani joukkoon vaikka välillä kielimuuri tuleekin vastaan. Missään suomalaisessa porukassa en ole kuitenkaan niin viihtynyt kuin viihdyn heidän kanssaan. Olen maailman onnekkain tyttö :)
Poikaystävä lähti Viroon töihin kahdeksi kuukaudeksi. :( Kova on ikävä vaikka hän ei ole ollut siellä vielä kauaa. Tarkoitus olis mennä käymään Virossa kesän aikana ja kun hänen työt loppuu me lähdetään Venäjälle! :) Siellä on kuulemma niin paljon asioita joita hän haluaa minulle näyttää. Tuntuu että hän on enemmän innoissaan kuin minä vaikka en minäkään millään malttaisi odottaa reissua! :)


Olis taas kiva kuulla minkälaisia postauksia haluatte jatkossa? :) Haasteita saa lähettää ja muita ideoita.

Vielä tuohon loppuun muutamia kuvia! :) Hauskaa kesän alkua kaikille! <3Helena