Ojan pohjalta takaisin kuivalle maalle

Heippa!

Mun edellinen päivitys oli aika masentava. Mun oli pakko purkaa mun jatuksia johonkin ja se auttoikin minua todella paljon. Sain myös ihania ja kannustavia kommentteja blogini lukijoilta, kiitos niistä! <3
Kommentit saivat minut miettimään elämääni tarkemmin ja tajusin, että ojassa rypeminen saa loppua ja minun palattava takaisin kuivalle maalle. Ajattelin aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä.
Ensinmäiset radikaalit muutokset on

A) Bloginimeni vahtui! Kyllä. Se oli Dreamerin aika lähteä. Tästä lähtien tulen päivittämään blogia säännöllisemmin ja kirjoittamaan mukavempaa tekstiä. Tietty en voi täysin luvata surullisten mietteiden poisjäämistä kokonaan, mutta niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin saa loppua se ojassa rypeminen ja aika keskittyä positiivisiin juttuihin. Blogi tosiaan löytyy edelleen vanhalla osoitteella :)

B) Olen taas punapää! Okei se ei tule mitenkään uutisena tai yllätyksenä, koska minähän en ole blogia pitkään aikaan päivitellyt. Luovuin loppukesästä punaisista hiuksista silloisen poikaystäväni takia. Ensin en meinannut siihen ryhtyä ja tokaisinkin aina, että ''minun hiukset! Teen niille just mitä haluan'' - tuohan silloista poikaystävää ei miellyttänyt ja eronkin jälkeen huomautti että se oli itsekkäästi sanottu. Siis mitä? :D

Nyt on punainen back in the game! So suck it motherfucker!

Kun katsoin itseäni peilistä aikaisemmin, kysyin itseltäni - ''kuka sä oot?''
Nyt kun katson peiliin nään minut itseni :) Siellähän sinä olet! I've been looking for you.

Mutta nyt tosiaan olisi palautteen paikka! Eli rakkaat seuraajani :) Onko mielessänne jotain kysyttävä tai palautetta? Minkälaisia postauksia haluatte nähdä tulevaisuudessa ja minkälainen blogi menestyy nykyään? Linkkailkaa minulle hyviä blogeja mitä tykkäätte seurailla. Kaipaan itsekkin lukemista ja vinkkejä :) En siis ole kenenkään blogia kopioimassa vaan nappaan sieltä sun täältä pieniä vinkkejä menestyvään ja mielenkiintoiseen blogiin. Kiitos ajastasi. Hyvää joulun odotusta. <3

-Helena

Elämän mietteitä

Mulla on ollut tässä jo pitkän aikaa todella masentava ja surullinen olo. Mun elämä on ollut jotenkin kauheen tyhjää ja merkityksetöntä. En tiedä mitä tekisin, minne menisin. Aina teen ja valitsen väärin. Haluaisin lähteä pois. En pelkästään tästä kaupungista vaan koko maasta. Haluan täydellisesti uuden alun jossain muualla. En vaan voi lähteä ainakaan vuoteen täältä yhtään mihinkään. Tuntuu välillä etten jaksa. Mun koko elämä on ollut taistelemista, mutta aina on ollut jokin syy jatkaa eteenpäin.
Juuri nyt tuntuu siltä, ettei mua pidättele täällä mikään. Miksi kärsiä ja tuottaa pettymystä toisille.

Mulla oli pitkään elämällä tarkoitus, näin tulevaisuuden selkeänä. Eron jälkeen kaikki meni sirpaleiksi, enkä ole löytänyt uutta tavoitetta elämälleni. 3kk sitten osasin kuvitella itseni 5 vuoden päästä. Nyt nään pelkästään mustaa, tyhjää ja kylmää.. Se pelottaa mua.. Mistä sellaisen elämänjanon, tarkoituksen kaikelle oikein löytää? Pitääkö vain odottaa vai tehdä asialle jotain? Olen vaan niin arka kokeilemaan mitään uutta, koska tuotan aina pettymyksen. En ole ikinä tarpeeksi missään asiassa tai kenellekkään. Miten tästä pääsee ylös? Miten selvitä. Sitä sanotaan, että virheistään oppii ja niin minä uskon tehneenikin. Mutta missä ja koska pääsen osoittamaan muille ja ennenkaikkea itselleni, että olen muuttunut, olen uusi ihminen. Mutta sitten rupean miettimään, että olenko? Olenko minä uusi ihminen? Haluanko minä vaan asian olevan näin? Entäs jos mikään ei ole muuttunut ja tuotan pettymyksiä aina uudestaan ja uudestaan. Mun sydän ei kestä enää uusia paineita tai uusia arpia, koska vanhatkaan haavat eivät ole vielä täysin parantuneet.

                                     Ainoa asia mitä haluan, on sydämelleni rauha <3